Kuukauden positiivisina asioina esiin nousee kohtalaisen mukava kokonaistuntimäärä, monipuolisuus ja erityisesti juoksumäärä. Kuntosalilla on näköjään myös tullut käytyä. Uintimäärä on harmillisesti vain ~3h, mutta tälle löytyy parikin ilmeistä syytä. Ensinnäkin marraskuussa tuli uitua melko reilusti ja toisekseen joulukuussa halli oli kiinni muutamana uintivuorona. Jokusen uintivuoron skippasin myös puolitukkoisen olon takia, sillä mikään ei ole niin ikävää kuin maata altaassa vaakatasossa korvakäytävät ja nenä tukossa. Jostain kuitenkin pitää seuraavaksi löytää inspiraatiota tuijotella altaan pohjakaakeleita.Näyttää siltä, että monipuolinen triathlonkesä on tulossa tarjolle ja tapahtumia on varmasti enemmän mihin ehtii tai jaksaa mennä. Kalenterissa on jo Jämi147 -tripla (ei siis triathlon), jonka hiihdon starttiin on enää 48 päivää ja suksilla ei ole tullut oltua metriäkään tänä talvena. No, vielä tässä ehtii... Melko varmoja tapahtumia on myös Pirkan pyöräily (seuratoiminnan merkeissä) ja junnujen maastolenkkien vetäminen (myös seuratoiminnan merkeissä). Pirkan hiihtoa ja hölkkää voisi vaihteeksi harkita sekä mieli tekisi käydä juoksemassa uusi maratonennätys jossain vaiheessa.
Vielä vuoden viimeinen kirjavinkki, vaihteeksi kotimaista kaunokirjallisuutta: Jos et keksi millä muuten voit pahoittaa mielesi, niin kannataa lukaista Tuomas Kyrön asiaa käsittelevä teos Mielensäpahoittaja. Hurttia huumoria ja positiivista energiaa piisaa helposti luettavassa muodossa. Ei aivan yllä Maaninkavaaran tasolle, mutta lähes: Mielensäpahoittaja on 80-vuotias oikeamielinen suomalaismies, joka ehdottaa ystävänpäivän tilalle Pitäydytään omissa asioissa -päivää ja vastustaa moottoritietä, koska ”routavaurio on luontainen nopeusrajoitus”. Jouluna kinkun sijaan tarjottu kalkkuna pahoittaa mielen perin pohjin.
Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun tämä vuosi näyttää loppuvan kesken! Kyllä ei vuosi voisi olla vähän pidempi meillä Hämeessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti