tiistai 14. elokuuta 2012

Kisaennakot

Kohta mennään! Juhlapäivä kolkuttaa jo nurkan takana ja triathlonistin juhlapuku on kisa-asu.

Lauantaina tuli tehtyä viimeinen "pitkä" yhdistelmätreeni, jonka tavoite oli paitsi testata kisavarustusta mutta myös kisakuntoa (=vauhtia kisasykkeillä). Vaihtopaikan viritin perinteiselle asemalle takkahuoneen terassille. Tässä ei enää kovin paljon eroa kisavaihtoalueeseen ole:
...toki kisakassista löytyy muutamia lisävarusteita, kuten varapiilolinssit (jos vaikka uinnissa tulee hukattua) sekä kuivat vaihtosukat ja lämpimämpää vaatetta. Niille tuleekin olemaan tarvetta, jos tämän hetken sääennuste toteutuu:
Toivotaan, ettei nyt ihan kuitenkaan rankkasateeseen tarvitse lähteä, mutta siihen kannattaa näköjään henkisesti varautua. Sadekelillä kisapäivän asustetta joutunee vähän pohtimaan uusiksi, vaikka hylkeet tarkenevatkin kivasti. Tänä kesänä ei kuitenkaan tarvitse pohtia sitä onko uinnissa märkäpuvun käyttökielto vai ei. Mahtoikohan märkäpuku olla sallittu varuste pyöräilyssä?
Ja takaisin siihen viimeistelytreeniin - matkana oli vähän sovellettu neljännesmatka (1000/45/7.4) ja ajatuksena mennä tiukasti sykeohjatua vauhtia. Uinnissa sykkeiden seuraaminen on toisarvoista, joten uinti tulee kisassa(kin) menemään fiilispohjalta kevyttä & rentoa vauhtia. Uinnissa ainakin itselläni hyvä vauhti-indikaattori on se, että jos tarvitsee koko ajan hengittää joka käsivetoparilla, niin vauhtia on karvan verran liikaa. Pyöräilyssä lähden tavoittelemaan 135±5 sykealuetta, yli 150 ei juuri syke saisi nousta. Juoksussa taas mennään vähän kovemmilla 140±5 sykkeillä ja tässä vaiheessa ei taida olla pelkoa että sykkeet enää nousisi. Viimeistelytreeni jätti mukavan fiiliksen ja kulku oli pelottavan hyvää. Keskisykkeillä (126/132/142) keskivauhdit (17:09/33.6/4:46) olivat melko iloisia, mutta uskoisin että etenkin juoksuvauhti tulee Pajulahdella laskemaan täydenmatkan pyöräilyn jälkeen. Toivottavasti fillariosuudellakin malttaa hieman passailla suurimpiin nousuihin, jotta päivästä selvitään maaliin asti. Ravinnon kanssa mennään viime vuoden linjoilla: uinnissa ei syödä, fillariosuudella kello herättää 20min välein syömään patukkaa/geeliä ja syömisen lomassa vedellään urheilujuomaa, juoksussa taskut täyteen geelejä ja matka etenee järjestäjän nestehuollon/banaanien turvin. Kokemuksen perusteella itselleni isompi ongelma tulee olemaan mahdollinen ylensyönti, kuin energian loppuminen.

Kisan virallinen tavoite on oman ennätyksen parantaminen. M40 -sarjassa näyttäisi olevan 16 osallistujaa eli se on suosituin SM-sarja tässä suhteessa. Kertoo muuten melko paljon lajista! Kaikkinensa täydelle matkalle on ilmoittautunut vähän toista sataa henkeä, joten kyllä sitä taas on vähän tapahtuman makua ilmassa ...eikä todennäköisesti tarvitse aivan yksin taittaa matkaa juoksuosuudella.

Jos maalissa kello näyttää alle 11h olen täysin tyytyväinen, mutta mitäs jos sattuu aivan pöllö päivä ja kaikki naksahtaa kohdalleen? Turha sitä kieltämään - olen tällä hetkellä elämäni kunnossa ja on kaikki mahdollisuudet parantaa ennätystä vieläkin enemmän. Päivitin viime vuodeksi tehdyn excel-laskelman 'optimistisen' aikatauluosuuden, jonka mukaan olen uinnista ulos klo 8:10 ja pitkän siirtymän myötä pyörä starttaa klo 8:16. T2:een tulen klo 13:41, josta poistun kolme minuuttia myöhemmin. Maalissa kello näyttää paitsi uutta im-ennätystä, niin myös uutta maraton-ennätystä ja maaliviiva rikkoontuu klo 17:29. Keskivauhdit olisi siis (18:24/33,2/5:20). Ei aivan mahdotonta, mutta päivän sää, pyöräreitti (toistaiseksi täysin outo) ja fiilikset kisapäivänä (sunnuntain pitkä uinti tuli skipattua tukkoisen nenän takia) vaikuttaa tähän melkoisen paljon. Monta muuttujaa on siis auki eikä tämä ole orjallinen tavoite, josta pidetään viimeiseen asti kiinni. Kisaan lähdetään avoimin mielin tekemään omaa parasta suoritusta ja nauttimaan jokaisesta tuskaisestakin hetkestä. Jos homma toimii, niin (viime vuoteen verrattuna) kovaa mennään. Jos ei toimi, niin ehkä seuraavalla kerralla sitten...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti